Temple Stay

Ensin pieneä huomautuksena heti tähän alkuun se, etten tiedä yhtään oikeaa sanastoa liittyen aiheeseen, joten kestäkää sanavalintani.
Sunnuntaiaamuna lähdimme SoYeonin kanssa Seonunsa temppeliin (선운사), joka on noin neljän tunnin bussimatkan päässä Soulista. 

Pääsimme paikan päälle ja olin hieman yllättynyt väenpaljoudesta. No, olihan se sunnuntai ja alue on vuorien ympäröimä (paikka kuhisi hiking-ajummoja ja -ajusseja eli siis hieman iäkkäämpää väkeä), joten ei ihmekään. 

Joen vieressä menevää puiden ympäröimää tietä pitkin (oli kyllä kaunis!) kävelimme noin vartin itse temppelialueelle, josta etsimme officeen temple stay vieraille. 

© 김소연

Vastassa meitä oli oikein mukavan oloinen herra (pukeutunut myös temppelivaatteisiin), joka antoi meille temppelivaatteet mukaan ja jatkoimme matkaa majapaikkaamme. Huone oli paljon enemmän kuin mitä kuvittelin. Pieni, mutta siisti ja sisälsi todella modernin vessan!

Meidän asuinrakennus

Maisemat olivat hulppeat

Normaali korealainen "sänky"

Sitten palasimme takaisin herran tykö ja temppeliohjelma saattoi alkaa:

16:00 ~ 17:10 

Guide Basic Rules, Manners and Temple Tour

Tässä säännöt:

1. Please greet with hapjang (kämmenet yhteen ja kumarrus) whenever you see a monk or pass by the Buddha halls.

2. Please wash your own dishes after meal.
3. Please wear your uniforms throughout your entire stay.

Ei mitään kummallista paitsi nuo vaatteet. Olivahan ne mukavat päällä ja niin edes päin, mutta päivänvalossa niissä tamineissa ihmisten ilmoille ja vielä länkkärinä. Voi sitä tuijotusta..
Meille opetettiin myös kumarrukset, mitä pitää tehdä tietty määrä muunmuassa ennen chanting seremoniaa ja sen aikana. Siitä myöhemmin lisää.
Sitten lähdimmekin jo kiertämään temppelialuetta ja tutustumaan eri rakennuksiin ja niiden tarkoituksiin sekä monien eri patsaiden tarinoihin. Alue oli oikein nätti! Muutama moderni koju tosin pilasi hieman kokonaisvaikutelmaa.

© 김소연

Illalla ei ollut enään montaa ihmistä

17:10 ~ 18:00 

Dinner

Kaikki mitä ladoit lautaselle piti syödä, eikä mitään saanut heittää pois. Eli en uskaltanut ottaa mitään paljoa. Paitsi riisiä. Tiedän ettei se ole koskaan pahaa. Esimerkiksi porkkanasörsseliksi luulemani monien siementen ja muiden sattumien mössö osoittautuikin kurpitsamössöksi.. Mutta ruoka oli kuitenkin yleisesti ottaen iloinen yllätys. Vaihtoehtoja oli monia ja ne olivat melkein kuin tavallista korealaista ruokaa, mutta ilman mitään lihaa tai kalaa tai muuta eläintä. Ruokalassa piti syödä hiljaa, sillä samassa paikassa syövät myös oikeat munkit. Ruoan jälkeen, niin kuin temppelin tapoihin kuuluu, astiat pestiin itse.

18:00 ~ 18:30

Bell Hitting

Evening Buddhist Chanting Ceremony

Ihan ensin kun saavuimme Bell Hitting paikalle (Bell Pavilion), meistä otettiin ryhmäkuva kahden muun ohjelmaan osallituneen kanssa (ja tällöin myös tapasimme heidät ensi kertaa. Ovat olleet täällä ennenkin joten eivät tarvinneet preppausta).

Bell Pavilion koostuu rummusta, temppelikellosta ja puisesta kala-pilvi-kongista (ja kalalla oli lohikäärmeen pää). Instrumentteja soitetaan tiettyyn aikaan aamuin ja illoin. Rumpu sisältää lupauksen pelastaa kaikki eläimet, jotka asustavat maalla. Temppelikello niille jotka kärsivät helvetissä ja kala-pilvi-kongi niille, jotka elelevät vedessä ja ilmassa.  

Olo kyllä tuntui ja näytti isolle perunasäkille noissa tamineissa (kuva temppelin verkkosivuilta)

Ennen Bell Hittingiä saimme nähdä hienon rumpusoiton oikealta munkilta. Ja se rumpu (Dharma drum) oli järkyttävän iso. Illan hämärässä ja paikalla vain me temple stayläiset (sekä muutama ulkopuolinen, eli hiljaisuus oli täydellinen) kokemus oli huumaava. Rummun ääni oli lumoava ja sen tunsi luissa ja ytimissä. Kirjaimellisesti. Kyllä ne munkit osaa! 

Videosta saa vähän kuvaa millaista soittoa oli kyseessä. Aika samantapainen oli meidänkin esitys, mutta sitä ei saanut kuvata (ei edes sitä paikkaa missä se rumpu ja kello oli)

Sitten alkoi itse Bell Hitting. Eli jättimäistä kelloa paukautettiin jättimäisellä tukilla. Voitte uskoa miten kova ääni siitä lähti.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tästä kuvasta xD (kuva temppelin verkkosivuilta)

Vielä kellon soidessa lähdimme temppelirakennukseen, mikä sisälsi kolme isoa buddhapatsasta. Siellää suoritettiin Evening Buddhist Chanting Ceremony. Ennen sisälle astumista tietysti kengät pois (niin kuin muihinkin rakennuksiin mentäessä) ja kumarrus patsaille ja munkeille. Sitten oman tyynyn kohdalle ja suoritettiin tietty sarja kumarruksia (video alla). 

Odottelimme kellon soinnin loppumista polvien/säärien päällä istuen. Aika tuntui ikuisuudelta ja jalat melkein kuolivat. Vihdoin alkoi itse seremonia. Eli yksi munkki koputteli puurumpua ja muut (myös me) "lauloivat" sekä tekivät kumarruksia aina rummunsoittajan mukaan. Lopussa vielä noustiin seisomaan, käännyttiin kohti rakemmuksen keski-osaa ja "laulun" tempo kohosi (muutoin se oli vain todella hidasta lausumista/hoilaamista) nopeaksi. Lumoavaa. Oli todella vaikuttava kokemus!

Tässä jonkun kuvaama Morning Chanting Cereemony. Melkein sama oli illallakin. 5:35 min kohdalla alkaa se nopea osuus. 

18:30 ~ 19:30

Tea Ceremony with Monk

Chanting seremonian jälkeen jatkoimme suoraan teelle, jossa seuraa meille piti naismunkki. Puhelimme niitä näitä sekä myös vähän syvällisempää ja buddhalaisuuteen liittyvää. En tietysti ymmärtänyt todellakaan kaikkea, mutta yritys oli kova ja onneksi SoYeon tulkkasi tärkeimmät seikat (munkkikin osasi kyllä jotenkuten englantia). Kuten sen, että kumarrukset eivät ole osoitettu buddhalle vaan meille itselle ja myös sen mikä/kuka buddha on. Istunnon lopuksi venyteltiin ja niin vain se kuuskymppinen munkki taittui kahtia ja sai kyynärpäät lattiaan jalkojen ollessa suorana. Hyvä kun itse sain käsiä... Ehkä voisi harrastaa tuota venyttelyä enemmän. Lopuksi vaihdettiin kännykkänumeroita ja saatiin tehtäväksi lähettää hymyselfie munkille ennen nukkumaan menoa. Tiedä häntä mihin hän niitä tarvitsee. Sanoi, että kun käy Suomessa niin soittaa sitten. En tiennyt oliko tosissaan vai vitsailiko. 

Tämä lähti munkille

19:30 ~ 

Rest and Bed Time

Ennen nukkumaan menoa lähdimme vielä yökuvaamaan SoYeonin kanssa (oli hieman haastavaa ilman kolmijalkaa). 

04:30 ~ 05:00

Early Morning Buddhist Chanting Ceremony

Kyllä. Kello soi 03.50. Mikäs siinä kun vain nousee nopeasti ylös "sängystä" ja aloittaa aamutoimet niin ihan samanlainen aamu kuin muutkin arkiaamut. Paitsi kello on neljä. Ja tietysti kun astui ulos niin oli ihan pilkkopimeää. 

Kävelimme Chanting temppelirakennukseen, jossa jo muut munkit olivat paikalla. Teimme kumarrukset ja odotimme seromonian alkua, mikä oli melkein sama kuin illallakin. 

05:00 ~ 06:10 

108 Bows and Meditation

Menimme joukolla toiseen rakennukseen, jossa suoritimme meditaation ja 108 kumarrusta. Meditaatio oli pahempi. Istuimme risti-istunnassa mahdollisimman suorassa (munkki tuli ja otti hartoista kiinni, laittoi polven selkään ja suoristi selän tarpeeksi suoraksi) oikean jalan jalkaterä vasemman reiden päällä. Puolessa välissä oikea jalkani huusi hoosiannaa ja oli tunnoton. Tein myös karmean virheen ja liikautin jalkaterääni saadakseni sen parempaan asentoon. Silloin se kipu vasta vyörähti. Pakkohan sitä oli suoristaa jalkaa kuhan ensin huolehdin, että munkilla oli silmät kiinni. Meditaation ajan toinen munkki rummutti puurumpua ja "lauloi". Pienenkin tauon aikana odotin, että joko se loppuisi, mutta niin se vaan jatkui ja jatkui. Vihdoin kuitenkin koitti armo ja pääsimme ylös. Oikea jalkani oli ihan kuollut enkä hetkeen siirtänyt painoa sille. Olipahan erilainen kokemus. 

 (kuva temppelin verkkosivuilta)

Jatkoimme 108 kumarrukseen (niitä samoja täysiä kumarruksia mitä näkyi sillä aikaisemmalla videolla), jossa kumarrukset tehtiin CD:ltä tulevan äänitten mukaan. Äänitteessä lausuttiin aina mille kumarreltiin. Hyvä aamujumppa. Nilkoille oli vaan vähän raskas.  

06:10 ~ 06:40

Breakfast

Vihdoinkin oli aamupalan aika. Vatsa kurni jo chanting seremonian aikana. Aamupalan jälkeen menimme takaisin nukkumaan siksi aikaa kun kerkesimme (tässä vaiheessa kello neljän herätys alkoi ottaa voimille).

07:30 ~ 11:50

Walking Meditation (walking to Dosolam) 

Kävelimme SoYeonin kanssa kahdestaan ainoina (reissu oli vapaaehtoinen) läheiselle vuorelle. Vuorelle meno kesti keksi tuntia, lähinnä sen takia, koska kuvasimme niin paljon. Huipulla oli sitten 15,6 metriä korkea kallioon kaiverrettu Buddha sekä muutama pienempi temppelirakennus ja mahtavat näköalat!

© 김소연

© 김소연

© 김소연

© 김소연

© 김소연

Korealaisten tapa tehdä toiveita: kasataan kiviä päällekäin

© 김소연

Joskus toiveitten tekoon nähdään paljon vaivaa © 김소연

11:50 ~ 12:20

Lunch

Vielä viimeinen lounas. Eihän sitä tyhjin vatsoin lähdetä pois. Yksi munkki tuli juttelemaan lounaan aikana ja tiesi jopa jotain Suomesta. Vielä ennen lähtöä otin viimeiset kuvat temppelistä ja näin kyseisen munkin iloisesti vilkuttavan heipat omasta talostaan. Oikein symppis. Jotkut munkit olisivat vielä halunneet meidät teelle, mutta harmikseni meillä oli kiire bussille.

© 김소연

Kokemus oli kaiken kaikkiaan siis aivan mahtava ja suosittelen ihmeessä kokeilemaan!